Der ständige Hunger

Aina nälkä ja koko ajan jano

5:2-dieetin aloituksesta on nyt kulunut jo enemmän kuin se kuusi viikkoa, jotka sille annoimme mahdollisuudeksi osoittaa voimansa (aloitukseen liityviä mietteitä oli täällä). Päätimme pitää maanantain ja torstain paastopäivinä, Miehelle 600 kaloria ja minulle 500. Paras tulos ilmeisesti saataisiin, jos söisi kerralla tuon määrän, jolloin paastoajasta tulee pidempi - se paasto-osuus on dieetin kehittäjien mielestä se "parantava" ja eheyttävä osuus (sisäelimet saa aikaa puhdistua, veriarvot paranevat, jopa pitkällä juoksulla muistisairauksien riski vähintään siirtyy kauemmas tulevaisuuteen). Mies ei voi viedä töihin eväitä (tai se on hankalaa), joten päätimme noudattaa paastoaikaa aina kello 13 - 13, niin että Mies saa töissä aina normaalin lounaan, jolloin illalliselle ja seuraavalle aamiaiselle jää jaettavaksi nuo em. kalorimäärät.

Keitot ja salaatit ovat hyviä pienikalorisia ruokia, joita saa syödä lisukkeista riippuen jopa (suhteellisen) paljon. Sen sijaan yksi leipä juustolla saattaa "syödä" suhteettoman paljon koko potista. Puuro ja marjat on hyvä vaihtoehto aamupalalle. Kuten aiemmin mainittu, tee ja kahvi (mustana) ovat loistavia, koska kuuma juoma hämää vatsaa, ja nälän tunnetta saa siirrettyä.

Alkuun nälkä varsinkin iltaisin oli kamala, ja siihen kiinnitti kamalasti huomiota. Aamulla nälkä oli "kadonnut", joten olo oli ihan mainio. Ensimmäisellä viikolla paastoa seuraavana päivänä tuli ehkä syötyä tai herkuteltua normaalia enemmän, mutta viikkojen kuluessa se tasaantui normaaliin, ellei jopa alle - vähemmän hiilareita ja sokeria, vähemmän mielitekoja! Ehkä sokerikoukusta on mahdollista päästä irti, tai ainakin vähentää!

Olo paastopäivinä oli pääasiassa ihan hyvä, ja silloin jaksaa myös lenkkeillä Koiran kanssa, elämä on ihan normaalia, ei mitään huimauksia taikka huomattavaa pahoinvointia, kunhan nälkää ei ajattele. Kaikki aktiviteetti ulkona, pihalla, ja muu kotona puuhailu vievät ajatusta pois ruuasta, joten kannattaa jopa hieman suunnitella tekemistä paastopäivien illoille. Paaston jälkeinen ateria sen sijaan sai minut huonovointiseksi. Myöskin liian pitkä ilta pelkän teen voimin sai minut suorastaan raivon partaalle, kun verensokeri laskee alas. Olen myös migreeniherkkä, ja energiatason raju lasku voi laukaista kohtauksen. 

Oppeina tästä diettistä huomasimme muun muassa, että pienemmälläkin määrällä ruokaa/kaloreita pärjää, ja isoin muutos on tehtävä pään sisällä. Terveellinen (koti)ruoka, paljon salaattia, vihanneksia, keittoja, saa jaksamaan paremmin kuin raskas ja rasvainen ruoka, päivänselvää. Terveellisesti ja hyvin syöminen ei ole vaikeaa, mutta vaatii tietoa ravintosisällöstä, koska tuttuina, terveellisinä pitämät ruoka-aineet saattavat sisältää yllättävän paljon kaloreita - salaatin voi "pilata" liian raskaalla tai suurella määrällä salaatinkastiketta, tai turha leivän mussuttaminen (niin hyvää kuin leipä voikin olla!) tuo aivan turhaan hirveän määrän turhaa energiaa, joka nätisti asettuu ainakin meikäläisen kroppaan asumaan. Kevytversiot kaikesta meidän perheyksikkö on yleensä jättänyt vähemmälle, koska niistä löytyy usein muita täyteaineita enemmän, esim. sokeria. Mieluummin "aitoa", mutta vähemmän. Ja itsetehtyä!!

"Nälän kanssa" oppii olemaan, ja kun syö vähemmän, vatsa nopeasti ottaa myös muina päivinä vähemmän vastaan, annoskoko siis pienenee huomaamatta. Pitää opetella tunnistamaan, milloin on syönyt tarpeeksi, ja olla vahva siinä, ettei turhaan ahmi itseään täyteen. Meidän "hyvinvointiyhteiskunnassamme" (?) ei ruoka lopu kesken, ennemminkin tuotamme ja teemme aivan liikaa kerralla, ja jätettä tulee tätä kautta aivan liikaa..

Joidenkin mielestä on tärkeämpää syödä vähän mutta usein; tässä dieetissä paaston tarkoitus on saada elimistö toimimaan uudella tavalla, ja terveysvaikutukset ovat muutakin kuin painon laskua ja tasaantumista. Netistä ja mm. kirjasta 5:2 dieetti - Syö, paastoa ja elä pidempään voi tutkia asiaa tarkemmin, suosittelen tutustuman aiheeseen myös pelkästä mielenkiinnosta. Netistä löytyy myös alkuperäinen dokumentti Eat, fast & live longer, jos kirjaa ei jaksa lukea, mutta kiinnostaa tietää, mistä tämä "hössötys" on saanut alkunsa. Dokumentissa on myös vaihtoehtoisia ajatuksia paastoamisesta. Kukin tavallaan!

No ne tulokset sitten, niitähän te odotatte. Otin ympärysmitat itsestäni paaston alkaessa, mutta unohdin kirjoittaa ne ylös (luulin muistavani omat mittani jo pelkän ammatin puolesta.. pah!). Vaaka ostettiin vasta paaston puolivälissä. Peräkkäisiä paastoviikkoja pystyimme pitämään neljä, väliin tuli kaksi erillistä viikkoa, jolloin lomat ja muut suunnitelmat estivät kunnollisen paastoamisen. Joka tapauksessa ainakin tuo kuusi viikkoa tuli täyteen kahden kuukauden aikana, ja senkin jälkeen olemme mahdollisuuksien mukaan muistaneet "kakkospäivät". Dieetti on joustava; paastopäivät voivat olla milloin vain viikon sisällä, jos joutuu tilanteisiin, joissa dieetti sotkisi esim. juhlapäiviä. Tämä ei siis ole niin supervakava ruokavalio, etteikö joskus saisi myös herkutella.

Lukuja ei siis ole tässä tarjota, mutta yleensä ottaen erityisesti Miehen olo kohentui, ja varmasti painossa tapahtui muutoksia. Hän jatkaa paastoa edelleen. Minulla annoskoko pieneni entisestään (siis se mitä todella jaksaa syödä ilman että ahtaa väkisin itsensä ähkyyn!), mutta en pysty paastoamaan yhtä pitkää aikaa yhteen menoon, vaan päätin pienentää annoskokojani tasaisesti, ja syön ehkä iltapalan illallisen ja aamiaisen välissä paastopäivinä - joudun siis jakamaan kalorimäärää useammalle aterialle, puhtaasti perherauhan säilyttämisen vuoksi.

Itsestään selvää on, että turha leivän, pastan, rasvaisen ruuan, karkkien ja muiden herkkujen syönti on jätettävä vähemmälle; illat ovat vaikeimpia. Silloin sipsien tilalle pitää keksiä vaikka kasviksia dipattavaksi, tai jotain muuta korviketta tuolle käden liikkeelle kohti suuta. Pullaa ja jälkiruokia meillä ei onneksi ole ollut tapana syödä kuin juhlatilanteissa, joten niiden kanssa en koe ongelmaa, ja tavallisina päivinä makean pakonomainen karttaminen ja kieltäminen vain kasvattaa niiden himoa. Kun hieman miettii viikon ruokalistaa etukäteen, ja suunnittelee päivän ruokailut, ne on helppo pitää terveellisinä ja kohtuullisen kokoisina. Mistään ei tarvitse erityisesti luopua, kunhan muistaa kohtuuden kaikessa. Keittiövaaka ja kaloritaulukko auttavat, ja niitä oppii nopeasti muistamaan ja soveltamaan.

Ajatuksia on varmaan muitakin, mutta tässä päällimmäiset. Ja kaksi paastopäivää tulivat meidän arkeen melko pysyvästi, ja melko kalorilleen. Jokaisen täytyy vain soveltaa ja löytää itselleen sopiva ruokailutapa. Uskon painon pudotuksen sijaan enemmän terveysvaikutuksiin, kuten kolesterolitasoihin ja veriarvoihin ja niiden kautta tuleviin pidempiaikaisiin tuloksiin tämän elämäntavan kanssa, ja toivotankin tämän myötä kaikille ennen kaikkea pitkää ikää ja oman kehon hyväksymistä hyvin ja terveellisesti syömällä ja liikkumalla!